Maailmassa tuotetaan vuosittain yli 400 miljoonaa tonnia muovia, josta suuri osa käytetään kertakäyttöpakkauksiin, jotka päätyvät kaatopaikoille tai jokiin, meriin ja muihin paikkoihin, kuten omaan kehoomme. Kuten kerroimme äskettäin, noin 91 prosenttia muovista ei ole kierrätettävissä. Mitä tehdä tällaisen ongelman edessä? Nepal on valinnut niin sanotun ” muovipäällysteen ”, tekniikan, jossa tätä jätettä käytetään teiden rakentamiseen. Pokharassa, 600 000 asukkaan kaupungissa, jotkut alueet on jo päällystetty asfaltin ja muovin seoksella, mikä paitsi vähentää saasteita myös lisää teiden pitkäikäisyyttä.
Päällystäminen jätteellä?
Ajatus ” muovipäällysteistä ” ei ole aivan uusi. Pelkästään viimeisten viiden vuoden aikana tätä materiaalia käyttäviä teitä on rakennettu muun muassa Filippiineillä, Thaimaassa, Etelä-Afrikassa, Alankomaissa, Yhdysvalloissa, Singaporessa ja Intiassa. Viimeksi mainitussa maassa noin 400 000 kilometriä maaseututeitä on rakennettu tällä tekniikalla.
Pokharan tapauksessa aloitetta johti Green Road Waste Management -järjestö. Perustaja Bimal Bastola kertoi uutistoimisto AFP:lle vuoden 2025 alussa, että noin tusina muovijätteen päällystyshanketta, joiden pituus on yhteensä puolitoista kilometriä, on jo saatu päätökseen. Bastolan mukaan jokaisella kilometrillä käytetään kaksi tonnia silputtua muovia.
Yrittäjä kertoo, että jätteiden uudelleenkäytön lisäksi järjestelmä säästää raaka-aineita ja vähentää kustannuksia. Muovi korvaa osittain tervan ja tarttuu tien pintaan lisättyihin materiaaleihin. Muovin hyötyjä ovat muun muassa veden suotautumisen estäminen ja teiden käyttöiän pidentäminen.
Ratkaisu vaatii vielä testausta
Innostuksesta huolimatta kaikki eivät ole vakuuttuneita. Maailmanpankki myöntää, että kyseessä on ” lupaava ” vaihtoehto, mutta varoittaa, että sen pitkän aikavälin vaikutuksista tarvitaan lisää tutkimusta. Mitä päästöjä sen tuotannosta syntyy? Mitä tapahtuu, kun kappaleet saavuttavat elinkaarensa lopun? Päästävätkö ne mikromuovia ympäristöön?
Vuonna 2020 ympäristöliitto GAIA varoitti, että ” roskat sisään, roskat ulos ”. Totuus on, että vaikka vielä on pitkä matka edettävänä, ajatus jätteiden muuntamisesta hyödylliseksi infrastruktuuriksi on edelleen vaihtoehto, joka voisi olla osa muovisaasteen ratkaisua.
