Monet ihmiset keräävät tätä kasvia keväällä, mutta siihen liittyy vaaroja.

Sadonkorjuu jatkuu usein keväällä. Parempi olla valppaana, sillä yksi kasvi aiheuttaa paljon harmia jalankulkijoille.

Hyvän sään saapuessa kävelyretket metsässä jatkuvat jälleen. Monet ihmiset käyttävät tätä tilaisuutta hyväkseen ja keräävät luonnonvaraisia kasveja. Kevään halutuimpien joukossa on yksi, joka houkuttelee yhä useampia ihmisiä. Se kasvaa ryppäinä, sen lehdet ovat hennot ja vihreät, ja siitä tehdään usein pestoa, keittoa tai salaattia. Tämä näennäisen vaaraton ele ei kuitenkaan ole riskitön, sillä joka vuosi sadonkorjuuvirheet johtavat myrkytyksiin, joskus vakaviinkin.

Ongelma johtuu siitä, että kaksi kasvia sekoitetaan usein keskenään. Toinen on syötävä, toinen myrkyllinen. Ne kasvavat samaan aikaan, samoilla paikoilla ja niiden lehdet näyttävät hyvin samankaltaisilta. Harjaantumattoman silmän on helppo sekoittaa ne keskenään. Kasvi, jota poimijat etsivät, on nimeltään villivalkosipuli. Sitä arvostetaan sen maun vuoksi, joka muistuttaa valkosipulia mutta on miedompi. Sitä on helppo valmistaa, ja siitä on tullut viime vuosina muotia. Ulkonäöltään se muistuttaa kuitenkin hyvin paljon laaksoliljaa, liekitöntä tai jopa aroniaa. Nämä kasvit ovat vaarallisia, jopa tappavia, ja joskus ne kasvavat aivan villivalkosipulin vieressä.

Sekaannusten välttämiseksi on syytä noudattaa muutamia yksinkertaisia sääntöjä. Villivalkosipulilla on voimakas, erottuva valkosipulin haju. Tunnistaaksesi sen voit yksinkertaisesti rypistää lehden sormiesi välissä. Sen kukat, jos ne näkyvät, ovat valkoisia ja tähdenmuotoisia. Laaksoliljalla ei ole tällaista hajua, ja sen kukat ovat kellonmuotoisia. Myöskään liekittömällä ei ole hajua, ja sen lehdet ovat paksummat. Silmämääräisesti ero ei kuitenkaan aina ole ilmeinen.

Tärkeintä on, ettei koskaan valita kasvia, jos on pienintäkään epäilystä. Jos kasvi ei haise valkosipulille, sitä kannattaa välttää. Segda tarkistaa lehti kerrallaan, älä koskaan poimi irtotavarana. Yksikin virhe voi johtaa myrkytykseen. Ihannetapauksessa kannattaa pyytää apua kasvitieteellisestä oppaasta, luotettavasta sovelluksesta tai kokeneelta henkilöltä. Kannattaa varoa myös muita kasveja: esimerkiksi puolukka voidaan sekoittaa persiljaan tai kirveliin. On parempi olla liian varovainen kuin liian varomaton.