Ljubljanan yliopistossa testataan teknologiaa, jossa myrkyllisten kylmäaineiden sijaan käytetään metalliputkia.
Jääkaapin keksi saksalainen Carl von Linde vuonna 1879. Tämä ensimmäinen kotitalouksien jääkaappi käytti toimiakseen ammoniakkikiertoa ja höyrypumppua. Jääkaapin keksiminen mullisti elintarvikkeiden säilytyksen, sillä sen ansiosta ruoka säilyi tuoreena pidempään.
Ne sisälsivät kuitenkin tiettyjä myrkyllisiä komponentteja, koska ensimmäiset jääkaapit käyttivät terveydelle vaarallisia kaasuja, kuten ammoniakkia ja rikkihappoa. Ajan myötä, vuonna 1930, nämä kaasut korvattiin freonilla, joka oli vähemmän myrkyllistä, mutta osoittautui haitalliseksi otsonikerrokselle. Nykyään nykyaikaisissa jääkaapeissa käytetään R-134a:n kaltaisia kaasuja, jotka ovat turvallisempia ja vaikuttavat vähemmän ympäristöön.
Näin jääkaapit muuttuvat
Ljubljanan yliopiston konetekniikan tiedekunnan apulaisprofessoriJaka Tušek ja hänen ryhmänsä testaavat teknologiaa, jossa myrkyllisten kylmäaineiden sijasta käytetään metalliputkia. ”Jos vain yksi kilogramma tiettyä kylmäainetta vapautuu ilmakehään, ympäristövaikutukset vastaavat noin 30 000 kilometrin matkaa.” Tässä on kuitenkin yksi mutta. Näiden materiaalien käyttö on myös kyseenalaista, sillä ne ovat myrkyllisiä, syttyviä ja niiden hyötysuhde heikkenee kuumassa ilmastossa.
Euroopan unionin Green Deal -lämmitys- ja jäähdytysstrategian mukaan. Euroopan unionin Green Deal -lämmitys- ja jäähdytysstrategian mukaan kiinteän olomuodon jäähdytysteknologiat ovat vielä kehityksen alkuvaiheessa, mutta ne tarjoavat mahdollisuuksia turvallisempaan, hiljaisempaan ja tehokkaampaan jäähdytykseen ilman, että niistä aiheutuu haittaa ympäristölle.
Tutkijat työskentelevät parhaillaan sen eteen, että teknologia saataisiin kaupallistettua E-CO-HEAT-hankkeessa, joka kestää vuoden 2026 alkupuolelle asti, erityisesti kun maapallon lämpötilat nousevat jatkuvasti.
Tutkijoiden mukaan heidän prototyyppinsä hyötysuhde on tällä hetkellä enintään 15 prosenttia, kun taas höyrynpuristustekniikan hyötysuhde on yleensä 20-30 prosenttia. Tekniikan kehittäminen aloitettiin kuitenkin alle kymmenen vuotta sitten, joten tutkijoiden mukaan siinä on vielä paljon potentiaalia. Tuschek ja hänen tiiminsä tekevät jo yhteistyötä irlantilaisen teknologiayrityksen sekä saksalaisten ja italialaisten yliopistojen kanssa nimellä SMACool.
