Lähes 60 vuotta sitten Kalifornian yliopiston psykologi Albert Mehrabian julkaisi teoksen, joka vaikutti syvällisesti nykyaikaiseen ymmärrykseen ihmisen viestinnästä. Nykyään hänen nimensä on erottamaton yhdestä keskeisestä käsitteestä: 7-38-55-säännöstä.
Sääntö, joka muuttaa tapamme hahmottaa viestejä.
Mehrabianin mukaan tilanteessa, jossa henkilön sanat eivät vastaa hänen käyttäytymistään, vain 7 prosenttia viestin vaikutuksesta johtuu sanallisesta sisällöstä (itse sanoista), 38 prosenttia äänensävystä ja 55 prosenttia kehon kielestä.
Toisin sanoen sillä, mitä sanomme, on paljon vähemmän merkitystä kuin sillä, miten sanomme sen. Tämä johtopäätös syntyi hänen tutkimuksessaan ihmisten tunteista ja vuorovaikutuksesta, erityisesti tunteista puhumisen yhteydessä.
Tulkinta, joka ymmärretään usein väärin
Ajan myötä 7-38-55-sääntöä on alettu käyttää laajalti, joskus virheellisesti. Monet ovat käyttäneet sitä esimerkiksi myyntitilanteissa, neuvotteluissa tai työhaastatteluissa. Mehrabianin kokeissa oli kuitenkin tilanteita, joissa puhujat puhuivat tunteistaan ja joissa sanalliset, äänelliset ja visuaaliset viestit saattoivat olla ristiriidassa keskenään.
Itse asiassa sääntöä sovelletaan lähinnä silloin, kun henkilön lähettämät signaalit ovat epäjohdonmukaisia. Jos esimerkiksi joku sanoo ”olen kunnossa ” yksitoikkoisella äänellä ja juoksevalla katseella, meillä on taipumus uskoa pikemminkin sitä, mitä näemme ja kuulemme, kuin sitä, mitä sanomme.
Työkalu tunneälyn kehittämiseen
Vaikka tämä sääntö ei päde kaikkiin viestintätilanteisiin, se antaa arvokkaita vihjeitä tunneälymme kehittämiseen. Kiinnittämällä huomiota sanattomaan kieleen voimme ymmärtää paremmin toisten aikomuksia ja olla selkeämpiä ja vilpittömämpiä omassa viestinnässämme.
Ammatillisessa maailmassa sillä voi olla merkitystä tiimin johtamisessa, konfliktien ratkaisemisessa tai jopa työntekijöiden motivoimisessa. Henkilökohtaisessa elämässä se voi auttaa meitä välttämään väärinkäsityksiä ja vahvistamaan ihmissuhteita.
Sääntö 7-38-55 muistuttaa meitä siitä, että onnistunut viestintä on paljon muutakin kuin sanoja. Se riippuu kyvystämme kuunnella aktiivisesti, havainnoida huolellisesti ja välittää viestimme vilpittömästi.
